KUOLEMA ULKOMAILLA 

Kuolema ulkomailla

Kuoleman kohdatessa ulkomailla, kuoleman toteaa lääkäri tai poliisi paikallisen käytännön mukaisesti. 

Kuolemansyy tutkitaan ja vainajaa käsitellään kyseisen maan lainsäädäntöä noudattaen. Viranomainen tai sairaala ilmoittaa kuolemasta lähimpään Suomen edustustoon. Sieltä tieto siirtyy ulkoministeriöön, joka välittää tiedon vainajan kotipaikkakunnan poliisille Suomessa. Edustusto, ulkoministeriö tai poliisi välittää tiedon vainajan läheisille Suomessa.

Ulkomailla kuolleen vainajan kotiuttamisesta Suomeen tai hautaamisesta kuolinmaahan huolehtivat yleensä omaiset.

Suomen ulkoministeriö tai ulkomailla sijaitseva Suomen edustusto neuvoo tuhkauksen, hautauksen, kuljetuksen ja kotiuttamisen järjestämiseen liittyvissä toimenpiteissä vainajan lähiomaisten toiveiden mukaisesti. Jos vainajalla ei ollut vakuutusta, omaiset vastaavat kaikista kuluista.

Vainajan kotiinkuljetus- ja hautajaisjärjestelyistä huolehtii hautaustoimisto omaisten toimeksiannosta.

Kuolemantapauksessa suomalainen matkustajavakuutus kattaa yleensä joko kotiutuskulut ulkomailta vainajan asuinpaikkakunnalle Suomeen tai paikalliset hautauskulut.

Mitä ilmoituksia pitää tehdä?

Jos läheisesi menehtyy ulkomailla, tulee kuolemasta ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle. Jos vainaja oli Suomen kansalainen, ilmoituksen voi tehdä myös lähimpään Suomen edustustoon. Omaisten täytyy toimittaa ilmoituksen yhteydessä ulkomaan viranomaisen antama alkuperäinen kuolintodistus. Lisäksi on suositeltavaa liittää mukaan kopio vainajan passista.

Asiakirjat voi olla tarpeellista laillistaa ja/tai käännättää. Asiakirjan laillistaminen tarkoittaa sitä, että vahvistetaan asiakirjan antaneen viranomaisen toimivalta. Laillistaminen voi tapahtua kahdella tavalla riippuen siitä, mistä valtiosta asiakirja on saatu. Ohje ulkomaisten asiakirjojen laillistamisesta ja käännättämisestä löytyy Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.

Jos vainaja asui Ruotsissa ja oli Suomen kansalainen, Ruotsin viranomaiset välittävät tiedon kuolemasta Suomen väestötietojärjestelmään. Jos vainaja oli sekä Suomen että Ruotsin kansalainen, Ruotsi pitää häntä ainoastaan omana kansalaisenaan eikä ilmoita tietoja eteenpäin. Kaksoiskansalaisten osalta täytyy siis huolehtia ilmoituksen tekemisestä.

Vainajan kuljetus Suomeen

Vainaja voidaan kuljettaa haudattavaksi Suomeen arkussa tai uurnassa.

Jos vainaja tuodaan Suomeen arkussa, omaisten täytyy toimittaa ulkomailla tehtyyn kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiakirjat vainajan viimeisen kotikunnan poliisille. Asiakirjat tulevat yleensä arkun mukana. Jos vainajalla ei ole kotikuntaa Suomessa, asiakirjat tulee toimittaa sen paikkakunnan poliisille, johon vainaja haudataan. Poliisi ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkäri ratkaisevat, onko ulkomailla tehty kuolemansyyn selvitys riittävä vai onko sitä tarpeen täydentää Suomessa.

Jos ulkomailla tehty kuolemansyyn selvitys todetaan riittäväksi, omaisten on ilmoitettava kuolemasta Digi- ja väestötietovirastolle, jossa kuolema rekisteröidään väestötietojärjestelmään.

Jos vainajalle joudutaan tekemään kuolemansyyn selvitys Suomessa, ilmoituksen kuolemasta väestötietojärjestelmään tekee terveydenhuollon toimintayksikön lääkäri tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkäri. Tällöin omaisten ei tarvitse tehdä ilmoitusta kuolemasta Digi- ja väestötietovirastolle.

Jos vainaja tuhkataan kuolinmaassa, uurna voidaan kuljettaa haudattavaksi Suomeen. Uurna voidaan lähettää Suomeen lentorahtina tai postitse, maan säännöistä riippuen. Omainen voi myös matkustaa noutamaan uurnan itse. Uurnan mukana omainen saa kuolinmaassa laaditun tuhkaus- ja kuolintodistuksen.

Kaikissa tapauksissa omaisen tai järjestelyistä vastaavan tahon on hyvä olla yhteydessä vainajan viimeisimmän kotipaikkakunnan poliisiin tai sen paikkakunnan poliisiin, jonne vainaja tullaan hautaamaan. 

Kuka vastaa vainajan kuljettamisen kuluista?

Jos vainajalla oli voimassa oleva kotiutuksen korvaava vakuutus, läheisten tulee neuvotella kuljetuskustannuksista vakuutusyhtiön kanssa. Muussa tapauksessa kustannuksista vastaavat kuolinpesä tai omaiset. Kustannukset voivat olla varsin suuret.

Jos vainaja kuljetetaan Suomeen Suomen viranomaisten määräyksestä, kuljetuskustannukset maksetaan julkisista varoista.

Hautaan siunaaminen tai uurnan lasku Suomessa

Jos ulkomailla kuollut vainaja haudataan Suomeen, voidaan vainaja tuhkata ulkomailla ja kuljettaa uurna Suomeen, ja toimittaa hautaan siunaaminen Suomessa tuhkauurnan äärellä. Näin toimitaan esimerkiksi silloin, jos vainajalla ei ole omaisia ulkomailla. Siunaamiseen voi tällöin yhdistää myös uurnan laskemisen hautaan.

On myös mahdollista järjestää kaksi erillistä tilaisuutta: hautaan siunaaminen ulkomailla ja uurnan lasku Suomessa. Jälkimmäisen yhteydessä voidaan pitää rukous- tai muistohetki.

Hautapaikan sopimiseksi tulee ottaa yhteyttä hautausmaahan kuuluvan seurakunnan toimistoon. Tuhka voidaan laittaa uurnassa suku- tai uurnahautaan tai uurnaholviin. Tuhka on hautaustoimilain mukaan haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta. Tuhka voidaan myös sirotella muistolehtoon, muulle sopivalle maa-alueelle tai vesistöön. Tuhkan sijoittamisesta säädetään lailla.

Hautaan siunaaminen ulkomailla

Siirryttäessä Suomen rajojen ulkopuolelle voivat tavat ja traditiot poiketa paljonkin totutusta. Myös paikalliset lait ja määräykset on otettava huomioon. Omaiset voivat joutua varautumaan siihen, että maan tapa on esim. että siunaaminen on toimitettava muutaman päivän kuluessa kuolemasta tai että tapana on pitää arkkua avoimena tai että siunauksessa ei saa sirotella arkulle hiekkaa. Siunausta ei myöskään aina toimiteta kirkossa tai kappelissa.